Suhtautumisemme ympärillä olevaan maailmaan lienee ainoita asioita, johon voimme itse helposti vaikuttaa. Koko maailma on nykyteknologian ja helpottuneen liikkuvuuden ansiosta lähellä meitä. Maailmalla tapahtuvat konfliktit, sekä työperäinen liikkuvuus sekoittavat kulttuureita ja tapoja toimia eripuolilla maailmaa. Voimme käyttää aikaa ja energiaa turhautumiseen, tai voimme alkaa muuttamaan ja kehittämään omaa käsitystä ja suhtautumista asioihin, sekä oppimaan uutta.
Valtiotasolla puhutaan kilpailukyvystä. Mikä onkaan meidän oman uuden oppimisemme, tai työmaailmassa kysyntämme määrä? Miten voimme ylläpitää yksilötasoista osaamista ja jopa tuotteistaa itseämme haluttavaksi? Auttaako tässä avarakatseisuus ja uudenlainen suhtautuminen oppimiseen.
Epäoleellisia asioita vähentämällä ja keskittymällä itselle tärkeisiin asioihin voi auttaa myös kokonaisuutta eteenpäin, niin työpaikalla kuin kotona.
On kuitenkin hyvä muistaa tarkastella asioita välillä myös kauempaa, useista eri tulokulmista. Opetella olemaan takertumatta liiaksi vain tärkeimmiltä tuntuviin asioihin. Tulisi muistaa keskittyä tasaisin väliajoin myös niihin pieniin onnellisuutta lisääviin asioihin, unelmoida ja elää noita unelmia.
Yleisesti tiedetään oppimisen olevan hidas prosessi. Ennakkoluulot ja ylpeys rajoittavat oppimisen alkamista vielä entuudestaan. Suhtaudumme uusiin asioihin yleensä varauksella ja monesti suomalaiselle kulttuurille heittäytyminen ei olekaan luonnollisin tapa toimia.
Luotettavan ja turvallisen oppimisympäristön rakentaminen on tärkeää kaikissa valmennuksissamme. Valmenturesin valmennuksissa tuomme käyttöön erilaisia oppimisen keinoja, luonnollisesti jokaisen yksilön tarpeita kuunnellen.
Mikä on sinulle luonnollisin tapa suhtautua uusiin asioihin?
Toni Juvonen