Kesävapaalla on ollut aikaa hidastaa ja pohtia monenlaisia asioita omaan tulevaisuuteen liittyen. Pää on saanut levätä ja lukuvuoden aikana monessa mukana ollut persoona on voinut rauhassa eheytyä. Kylläisyyden tunteesta ollaan taas palaamassa itselleni tyypilliseen “Mul on taas nälkä…” tilaan.

Kävin kotikunnan kirjastossa tarkoituksena lainata lomaa varten pari aivojennollauskirjaa.  Tällä kertaa mukaan tarttui kuitenkin myös ammatillista kirjallisuutta. Katariina Salmela-Aron 2018 toimittama “Motivaatio ja oppiminen” veti puoleensa.

Oli  kiinnostavaa lukea aiheesta, jonka kanssa on tehnyt töitä jo kauan. Osa asioista on valmiiksi tuttuja, mikä tekee aiheen kertaamisesta ja uuteen tutkimustietoon tutustumisesta tärkeää. Tällainen alan käsitteillä kirjoitettu kirja pakotti pohtimaan esitettyjä asioita hieman tarkemmin sekä pohtimaan esitettyjen ilmiöiden yhteyttä käytännön valmennustyöhön.  Minun kohdallani tällainen asioiden esitystapa toimi tällä kertaa hyvin.

Nostan kirjan sisällöstä tähän tekstiin muutaman “Toimi näin!” -ohjeen ja perustelen ohjeita lyhyesti. Laajempia perusteluja voi lukea kirjasta tai tutustua lopussa mainittuihin muihin lähteisiin. Oppilas / opiskelija sanan olen korvannut sanalla oppija.

Näin parannat oppijoiden edellytyksiä motivoitua paremmin:

  • Luo oppimisympäristö, jossa mahdollistuu kaikkienvälinen avoin vuorovaikutus

Meillä kaikilla on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenämme. Oppijat ovat motivaatioltaan erilaisia ja etenkin ne, joiden motivaatio on häilyvä, hyötyvät erityisesti osallisuudesta, mukaan ottamisesta, sekä  yhdessä keskustelusta ja tekemisestä. Kun panostaa vuorovaikutukseen ja aitoihin kohtaamisiin, se maksaa ajan mittaan takaisin. Motivoitunut ryhmä alkaa kantaa vastuuta omasta oppimisestaan, mikä vapauttaa ohjaajan aikaa muuhun kehittämiseen.

  • Ota oppijat mukaan oppimiseen liittyvien työskentelytapojen suunnitteluun

Maaliin on monta tietä ja silloin kun karttaa piirretään yhdessä, ryhmä sitoutuu paremmin pysymään kartalla. Parhaimmillaan koko opetussuunnitelma suunnitellaan yhdessä oppijoiden kanssa. Silloin kun ratkaistaan asiakkaan tarpeita valmennuksen avulla, luodaan aluksi oppimistavoitteet yhdessä. Valmentajalla on työkalupakissaan monenlaisia oppimisen menetelmiä, joista ammennetaan käyttöön sopivat asiakkaan toiveita kuunnellen.

  • Ota selvää millaisia oppijoita ryhmässäsi on

Erilaiset oppijat oli tässä kirjassa jaettu voikukkiin, tulppaaneihin ja orkideoihin. Voikukat menestyvät kaikenlaisissa oppimisympäristöissä, tulppaanien motivaatio ovat hieman herkempi oppimisympäristölle. Orkideat ovat herkkiä oppimisympäristössä tapahtuville muutoksille. Oppimistyyleihin liittyvään tutkimukseen liittyy erimielisyyksiä, on myös tutkimusta jossa väitetään että tyyleillä ei ole merkitystä oppimistulosten näkökulmasta. Mielestäni itselle miellyttävät oppimisen menetelmät parantavat tuloksia juuri sisäisen motivaation eli mm. autonomian ja minäpystyvyyden lisääntymisen kautta. Uuden oppimisen tulisi sisältää sopivassa suhteessa mukavuutta ja epämukavuutta. Kun ottaa haltuun uusia menetelmiä ja vierailee erilaisissa oppimisympäristöissä voi löytää jotain itselle aiempaa arvokkaampaa, tai ainakin on kokeillut ja tietää mikä itselle sopii ja mikä ei. Ennakkoluulo muuttuu kokemukseksi.

  • Tue oppijoiden autonomiaa

Sen sijaan, että jakaisit tietoa, inspiroi oppijat dialogiin pohtimaan oppimisen prosessia ja aihealueen tärkeitä sisältöjä. Mahdollista valintojen tekeminen oppijan kiinnostuksen mukaan ja ohjaa laajentamaan kiinnostuksen kohteita sekä tulkitse aihealueiden välisiä yhteyksiä. Järjestä aikaa kiinnostuksen kohteista keskusteluun. Nämä kaikki toimenpiteet toimivat kasvualustana sisäiselle motivaatiolle. Muista, että vaatimalla saat yleensä enintään keskinkertaisen suorituksen. Lisäksi olet silloin oppimisen johtamisen keinoissa ja lähellä alarekisterin alarajaa, joten mitä sitten jos sekään ei toimi? Pysyttele siis ennemmin  ylärekisterissä, eli tue autonomiaa, selvitä kiinnostuksen kohteita ja keskustele oppimisen ja aikaansaamisen etenemisestä.

  • Osoita selkeästi miten oppija voi vaikuttaa opintojensa etenemiseen ottamalla vastuuta ja sitoutumalla tekemiseen

Jokaisella on oikeus tietää mitä onnistunut suoritus vaatii, olipa kyse opiskelusta tai työelämästä. Parhaimmillaan tavoitteet ovat yhteisiä ja niitä pidetään jatkuvasti näkyvillä. Motivoituneessa ryhmässä oppijat kantavat vastuuta myös toisten oppimisesta kaikkein välisen vuorovaikutuksen keinoin. Mahdollista siis oppijoiden tutustuminen ja fasilitoi luottamuksen rakentumista, niin tuet samalla oppijoiden motivaatiota.

  • Lisää oppimisprosessin ohjaamista ja samalla vähennä tiedonjakamista

Oppijan aktiivinen osallistuminen toimintaa tukee kaikkia oppijoita. Kun mahdollistat osallistumisen aktiiviseen tiedonhankintaan ja ohjaat enemmän prosessia konkreettisten tavoitteiden ja työskentelyjaksojen rytmityksen avulla, lisäät oppijan tehtäväsuuntautuneisuutta ja sinnikkyyttä ja vahvistat oppijan itsesäätelytaitoja. Näin toimimalla saat myös usein parempia oppimistuloksia. Kun jokaisella oppijalla on käsitys omasta vastuusta uuden oppimisessa valmennat huomaamattasi myös kasvun ajattelutapaa. Kasvun ajattelutapa taas auttaa oppijaa selviämään paremmin myös tulevissa haasteissa.

Psykologisiin perustarpeisiin liittyvät asiat ovat yhdenmukaisia kaikille oppijoille. Vaikka osa kirjan tutkimustuloksista on saatu ala- tai yläkoulussa, omien havaintojeni ja aiemmin oppimani mukaan voi pitää todennäköisenä, että ilmiöt esiintyvät miltei samanlaisina myös nuorten ja varttuneempien aikuisten ryhmissä. Kaikkea tässä kirjoitettua voi ja kannattaa soveltaa myös oppimisen johtamiseen työpaikoilla, sillä sisäisesti motivoitunutta työntekijää ei pidättele mikään.  Usein vahva motivaatio näkyy tuloksissa.

Aurinkoista heinäkuuta!

Pasi

 

Merkittävä määrä eri alojen tietoa on nykyisin helposti saatavilla. Listasin tähän muutaman tähän aiheeseen oleellisesti liittyvän kirjan ja artikkelin:

Deci, E. L. & Ryan, R.M. (2000). The “what” and “why” of goal pursuits: Human needs and the Self-determination of behavior. Psychological Inquiry, Vol. 11, pp. 227-268. Saatavilla: http://users.ugent.be/~wbeyers/scripties2011/artikels/Deci&Ryan_2000.pdf

Deci, E.L. & Ryan, R. M. (2000). Intrinsic and Extrinsic Motivations: Classic Definitions and New Directions. Contemporary Educational Psychology, Vol. 25, pp. 54–67. Saatavilla: https://mmrg.pbworks.com/f/Ryan,+Deci+00.pdf

Dweck, C. S. (2000). Self-theories. Their role in motivation, personality, and development. New York, London: Psychology Press. Saatavilla: https://books.google.fi/books?id=P0Mccblm6eUC&printsec=frontcover&hl=fi&source=gbs_ge_summary_r&cad=0#v=onepage&q&f=false

Dweck, C. S. (2006). Mindset: The new psychology of success. New York: Ballantine Books. Saatavilla: https://books.google.fi/books?id=fdjqz0TPL2wC&printsec=frontcover&dq=The+new+psychology+of+success&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwj3r63ylILcAhWth6YKHcjdB5sQ6AEIJjAA#v=onepage&q=The%20new%20psychology%20of%20success&f=false

Dweck, C. S. (2016). Mindset: Menestymisen psykologia (suomenkielinen 2006 kirjasta). Kirjan voi hankkia mm. Adlibriksestä: https://www.adlibris.com/fi/kirja/mindset-9789522605900

Pin It on Pinterest