Härväys = kiire, pelleily, aikaansaamattomuus, turha sekoilu, jonninjoutavuus.
Sopivassa nosteessa matkalla kohti flown alkua tulee hetkiä, jolloin on parempi pysähtyä minuutiksi ja organisoitua, kuin juosta tunti ja sen jälkeen yrittää pysähtyä edes minuutiksi. Kiirettä on mielestäni olemassa kahdenlaista: organisoitua ja organisoimatonta. Jälkimmäistä tapaan kutsua mm. turhaksi härväämiseksi.
Mikä sitten aiheuttaa meille härväämisen tarpeen? Olemmeko omista töistä jäljessä, vai kohdistuuko tekemiseen kolmannen osapuolen painetta asiakkaan lisäksi? Hyvällä johtamisella, selkeitä prosesseja luomalla, voi saada tasalaatuisuuden lisäksi aikaan myös organisoitua kiirettä. Mitä kaikkea voimmekaan piilottaa tuon kiireen ja härväämisen taakse? Esimerkiksi monet laadulliset mittarit laukeavat juuri kiireessä. Työkavereille on jopa oikeutettua tiuskia ja korottaa ääntä kiireen varjolla.
Mitä on kiire? Ravintolan keittiömaailmassa on jo kulunut lause: ”kiire on ammattitaidon puutetta”. Itseään johtamalla kokki voikin saada ihmeitä aikaan. Sanalle ”kiire”on olemassa myös vanha sananlasku. ”Kiireestä kantapäähän”. Tämä viitannee ihmisen päälaen ja kantapään väliseen matkaan.
Mutta mitä jos esimiehillä on aina kiire ja hekin härväävät? Antaako se luvan muiden ruveta sekoilemaan perässä? Voiko johtoportaan kanssa erimieltä oleminen johtaa varjojohtajuuteen tai kuppikuntien syntyyn? Härväys ja kiire kulkevat käsikädessä. Usein mietin, mitä kiire tekee luovuudelle ja ideoinnille? Onhan totta, että aikuisten päivittäinen arjen kiire on samalla omien lapsien lapsuus.
Valmentures -valmennus antaa esimerkiksi hyvän alun oman ajankäytön hallintaan ja turhan härväämisen poistamiseen.
Toni Juvonen